Marraskuun alusta saakka olen mietiskellyt, josko leikkaan Nyytin upeat jäljelle jääneet narut pois. Se kun on ollut pennutuksen jälkeen kuin kapinen kettu, hyvin rispaantunut ja karvaltaan huonokuntoinen. Vaikka kaljuihin paikkoihin onkin jo uutta nöyhtää ilmaantunut, kokonaiskuva on ollut aika kamala. Niinpä sitten pitkän harkinnan jälkeen, ja krokotiilin kyyneleiden jälkeen, leikkasin turkin aivan lyhyeksi. Nyt sitten vain odotellaan, josko se kasvaa takaisin, millaisena se tulee, vai tuleeko lainkaan... Tätä ennenhän narut olivat upeat, vahvat ja pikimustat. Ja kuoriutuihan alta nyt varsin kivarakenteinen pulityttö, joka on nyt puolet pienemmän oloinen kuin valtavan turkkinsa kanssa :)

Nyyti itse tuntuu nauttivan uudesta tyylistään varsin paljon. Metsälenkillä se päästeli kovempaa kuin kukaan muu, joilla tarttui risuja ja käpyjä vällyihin. Pulahtipa se vielä rannasta avoimeen Päijänteeseenkin tohkeissaan :) Ehkä olisin katunut päätöstä vielä enemmän, jos koira itse häpeäisi pumimaista ulkoasuaan :))

Nyytihän on vasta alle 3-vuotias, joten aikaa on ainakin uuden turkin kasvattamiselle. Ja näyttelyistähän se ei ole koskaan pitänyt niin paljoa, että ura tässä olisi vaarantunut siltäkään osin :)

2173022.jpg

Karvaa jätin hiukan häntään ja tassuihin, ettei se nyt joulun pakkasilla pode kylmää. Ja loimihan sille oli tehtykin tätä silmällä pitäen jo valmiiksi... Päähän on ehtinyt kaljuuntumisen jälkeen kasvaa uutta karvaa jo hiven, niitä en nyt leikannut, joten vaikutelma on edelleen varsin snautserimainen :))