Pentuset täyttävät tänään kokonaisen viikon. Onpa aika hujahtanut. Pikkumarsuista on alkanut löytyä jo koiramaisia piirteitä ja kohta odotellaan pikkurakoja jo silmiin. Nyyti hoitaa lapsiaan edelleen hienosti. Nyt luotan jo, että kaikki saavat evästä myös yöllä enkä ole enää noussut tsekkaamaan tilannetta sen kummemmin, ellei laatikosta kuulu pillin vihellystä :)

Synttäreiden kunniaksi leikattiin kynnet. Ikänäkö vaivaa sen verran, että meinasihan olla melkoinen työ ettei mennyt mukana jalkoja ja häntiäkin :) Joltain leikattiin kolmesti, ja joltain ei kertaakaan. Sen jälkeen päätin kuitenkin merkata pojat, vaikka arvelenkin ne tunnistavani muutenkin. Nyt ne ovat niin tasakokoisia ja -näköisiä että muutama taitaa mennä ilman merkitsemistä sekaisin kunnes luonne-erot tulevat paremmin esiin. Tytöt ovat kolme niin erilaista ja -tyyppistä, että niiden erottaminen ei ole lainkaan vaikeaa. Niin kynsien leikkuussa kuin laatikon arjessa ovat jo muutamat luonne-erot tulleet varsin selviksi. Yksi pojista on rämäpää, joka huutaa syödessään ja raivatessaan tiedä muiden yli maitobaariin. Se rimpuilee, huutaa ja hilluu käsiteltäessä, joten se tarvitsee osalleen reilusti käsittelyä ja sosiaalistamista kun ikää tulee 3-4 viikkoa. Yksi jätkistä taaaaaas ooooon ihaa-aasi, joka köllöttelee vaan ja meneeeee sitten hartaaaaaasti ruokailemaan viimeisenä tyyliin: jaaaaaa, onkos täällä jotain tarjolla? :) Kun samaan aikaan muut tappelevat samasta nisästä verenmaku suussa.

Nyyti on toipunut ja palautunut synnytyksestä ilmeisen hyvin. Ruoka maittaa n. viisi kertaa päivässä, eikä kylkiluiden päälle juuri ole nuo eväät päässeet kertymään. Vuoto on lähes loppunut, ja muutenkin se pitää pesän mielettömän puhtaana ja siistinä. Alusia tarvitsee vaihtaa vaan periaatteesta, ei siksi että ne likaantuisivat.

Dranka on ollut 'koeajossa' äitini luona reilun viikon ja palautui tänään taas kotiin. Iloinen se oli taas palatessaan, kuten aina vaikka onkin tullut passatuksi pilalle viikossa. Peetu olikin sitten ylettömän kiinnostunut Drankasta samantien kun se tuli ovesta, ja tarkempi tarkastelu osoittikin että juoksu on käsillä. Eikun rimaa hakemaan sahalta, on nimittäin satavarmaa että Mokalla ja Peetulla kosahtaa homma silmille tämän juoksun aikana, veräjiä tarvitaan lisää. Mokasta on nimittäin jo tullut mies muutenkin, vaikka se onkin huomaamaton ja varsin viaton olossaan. Nyt se kuitenkin on pojista se innokkaampi osapuoli, eikä sitä haittaa vaikka saa nahia aina Peetun ohikulkeissa. Eli tilanne on vähintäänkin haasteellinen, mutta onneksi ohimenevä. Nyyti erillään pentujensa kanssa. Dranka erillään pojista. Ja pojat erillään toisistaan ihan turvallisuussyistä. :D

Eli pentulaatikossa elämä on mallillaan. Täytynee saada uusia kuvia ja videotakin taas ihmeteltäväksi niille jotka ovat pentunsa varanneet, odotellessa ensimmäistä tapaamista pienokaisten kanssa. Tytöt ovat kaikki varattuja, samoin osa pojista. Muutama poika vielä etsii omaa kotia lokakuun puolen välin paikkeille. Vaikkakaan meillä ei ole kiirus. Jokainen pentu saa olla kotona niin pitkään kunnes se oikea, huolehtiva ja pysyvä koti löytyy. Tähän mennessä varatut pentuset  osin pääsevät sellaisiin koteihin, joissa on aiempaakin pulikokemusta. Se on hyvä se. Kotiin tästä pesueesta ei nyt jää ketään.