Uusi vuosi, ja joillakin uudet kujeet. Meillä kujeet pysyttelevät näin vuoden aluksikin aikalailla samoissa, mihin jäätiin kun vuosi päättyi. Eli sponsoroimme edelleen eläinklinikoita.

Perjantaina pennut leikkivät, painivat ja ottivat juoksukisoja pihamaalla normaaliin tapaansa. Touhuilin itse siinä samalla jotain, ja seurailin pentuja sivusilmällä. Hetken päästä Villám tulee vastaan kolmella jalalla, aivan samaan tapaan kuin äitinsä tismalleen samassa iässä. Tiesin heti mistä oli kyse, joskin toivoin että olisi vain jokin venähdys tms., ja pikaisen puhelun jälkeen eläinlääkärille, päädyttiin seuraamaan yli viikonlopun. Muutosta ei sitten tullut, ja niinpä lähdimme röntgeniin. Ja sitähän se diagnoosi oli, mitä ajattelinkin. Sama kuin Nyytillä. Ja vaatii välittömän leikkaushoidon, luonnollisesti. Saimme leikkausajan nyt sitten tulevalle perjantaille, ja Villam odottelee leikkausta vahvasti teipattuna.

Juttelin ortopedin kanssa aiheesta, ja kysyin, voiko olla vain näin luvattoman huonoa tuuria, vai voiko olla jotain suvuttaista heikkoutta juuri tuossa kohtaa? Tuo polven alla oleva luukyhmyhän on viimeinen kohta, joka pennulla raajassa luutuu, ja ei tarvitse suurtakaan kolausta tai vetoa, kun se jo yllä menevän siteen voimasta nousee paikaltaan. Lääkäri vastasi ykskantaan, ettei asiasta ole tutkimuksia tehty mutta aiheesta on kyllä keskusteltu alan koulutuksissa. On selvää näyttöä, että herkkyyttä tuosta kohdasta löytyy joillain roduilla enemmän kuin toisilla, ja näin voi varovaisesti olettaa että jokin monimutkainen / sattumanvarainen periytyvyyskin takana voisi olla. Vaivassa on kuitenkin aina kyse tapaturmasta tai traumasta, ulkoisesta tekijästä. Mutta onko se jollain toisella sitten herkempi vaurioitumaan kuin toisella, voi olla hyvinkin mahdollista. Staffeilla mm. kerrottiin tätä ongelmaa hoidettavan melko paljon. Lääkäri kysyi, onko nyt leikattavalla pennulla ja emällä esim. rakenteessa jotain yhdistävää tekijää, joka voisi altistaa. En osaa sanoa. Yhdistäähän näitä ainakin se, että ovat erittäin raskasluustoisia verraten keskimääräisesti puleihin.

No, joka tapauksessa Pikku-Villám menee nyt perjantaina polvileikkaukseen, jossa irronnut luukyhmy kiinnitetään paikalleen mekaanisesti. Todennäköisesti naulaamalla, mutta mahdollisesti pinnatkin voivat riittää. Todellinen tilanne näkyy vasta leikkauksessa. Sen jälkeen 6-8 viikon seuranta röntgenein, jonka jälkeen luutumisen tapahduttua poistetaan uudessa leikkauksessa raudat ja muut härpäkkeet polvesta. Nyytin jalastahan tuli aikanaan täysin priima, ja niin on ennuste erinomainen nytkin.

Villam on tosi reipas pikku-potilas. Hieman jäykkä paketti ronttosessa häiritsee, mutta palo veljien kanssa nujakoimaan on melkoinen. Villamin oli tarkoitus muuttaa viikonloppuna omaan uuteen kotiin, mutta luonnollisesti hoidamme jalan nyt kuntoon ensin ja katsotaan sitten tilanne uudestaan.

Villám painoi 11.2 kg, ja ikäähän on 4½ kk. Äitinsä poika, painaa jo nyt enemmän kuin esim. Dranka. Taitaa tulla melkoinen pötikkä, vaikka lihavahan se ei edes ole. Samalla diagnoosia varten kuvattiin myös lonkat. Ne näyttivät erinomaisen hyviltä. Toivottavasti nivelet kehittyvät loppuun saakka samaan malliin.